Ukrainan ja muiden maiden kriisien syy

10.02.2017


Söderköpings process/Eastern Partnership (EaP) kohdemaat. Kartta : Google Maps

- Ruotsin Maahanmuuttovirasto kehitti 1980 luvun jälkeen maahanmuutto- ja pakolaisten vastaanottamisohjelman joka perustui monikulttuurillisen yhteiskunnan kehittämiseen.

- Söderköpings prosess nimellä tunnettu ohjelma käynnistettiin virallisesti vuonna 2001 Ruotsin ollessa Euroopan Unionin puheenjohtajamaa.

- Söderköpings prosessilla ei ollut keskitettyä hallintoelintä. Vuonna 2007 kaikki asiat käsiteltiin vuosikokouksissa, työkokouksissa tai ryhmätapaa-
misissa.

- Söderköpings process vietiin Euroopan Unioniin 2008 Ruotsin ja Puolan toimesta; Carl Bildt (Ruotsi) ja Radoslaw Sikorski (Puola).

- Söderköpings process nimettiin uudelleen 2009 : Östliga Partnerskapet, Euroopan Unionissa Eastern Partnership (EaP).

Dokumentaatioissa mainitut kohdemaat
Eesti, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Moldova, Valkovenäjä, Ukraina, Armenia, Azerbaijan ja Georgia. Ruotsin hallituksen dokumentaatiosta käy ilmi että myös Länsi- ja Itä-Balkanin maat kuten esimerkiksi Kreikka ja Turkki ovat reformoinnin kohdemaita.

Huomioi listalla kaikki maat joissa on ollut tai on levottomuuksia samalla tavalla niin kuin Ukrainassa oli ennen sisällissotaa. Myös Jugoslavian sisällissota ja hajoaminen 1990 -luvun alkupuoliskolla Länsi Balkanilla, perustuu samankaltaiseen tapahtumaketjuun kuin Ukrainan.

Reformoinnin kohdemaa Ukraina

Vuoden 2004 vaalien jälkeen osa Ukrainan ylintä johtoa lähestyi NATO:a ja Euroopan Unionia. Kannattajien mukaan Ukrainan pitää pyrkiä EU:n ja NATO:n jäseniksi. Vuonna 2010 Ukrainan parlamentti päätti luopua Nato -jäsenyyden tavoittelusta. Puola kannattaa Ukrainaa Euroopan Unionin jäseneksi. Vuonna 2013 Ukraina jätti allekirjoittamatta valmiiksi laaditun kauppasopimuksen EU:n kanssa. Vuonna 2014 Ukrainan parlamentti päätti perua vuonna 2012 säädetyn kielilain, joka salli useamman virallisen kielen käyttämisen alueilla, joissa yli 10% väestöstä puhui muuta kuin maan virallista kieltä Ukrainaa.

Yllä mainitut asiat ovat osa niistä asioita jotka aiheuttivat levottumuutta, mielenosoituksia ja väkivaltaisuuksia Ukrainassa ennen käynnissä olevan sisällissodan alkamista. Hallituksen käyttäytyiminen ei ole normaalia. On ilmiselvää että ulkopuolinen taho vaikutti maan jakautuimisen itäiseen ja läntiseen käyttäen hyväksi maan heikkouksia.

- Ukraina jakautuu Euroopan Unionin tukeman Eastern Partnership - alunperin Söderköpings process, Ruotsi - reformointiohjelman vaikutuksesta Itä- ja Länsi-Ukrainaan.
- Mielenosoitukset kiihtyvät mellakoiksi.
- Levottomuuksien johdosta Venäjä haluaa varmistaa Krimin niemimaalla sijaistevan Venäläisen sotilastukikohdan. Autonominen Krimin niemimaa liitetään Venäjään.
- Mellakat kiihtyvät sisällissodaksi.
- Venäjä asettuu Itä-Ukrainalaisten (Etnisesti Venäläisten) puolelle.
- Islamistiset Tartaarit sotivat Länsi-Ukrainalaisten puolella Itä-Ukrainalaisia vastaan.
- Malesialainen matkustajakone ammutaan alas Ukrainassa.
- Euroopan Unioni ja Yhdysvallat asettavat talouspakotteita Venäjää vastaan, josta Suomen talous kärsii.
- Venäjä vastaa länttä vastaan suuntautuvilla talouspakotteilla.
- Osa Euroopan Unionin maista haluaa tukea Länsi-Ukrainaa aseilla.

Yllä mainitut asiat ovat kaikki seuraamuksia maan reformoinnista.

Televakoilua kohdemaissa

Ruotsin television Uppdrag granskning -ohjelma paljasti vuonna 2012 TeliaSoneran myyneen epävakaisiin maihin huipputekniikkaa joka mahdollistaa kansalaisten televakoilun kertoi Electronic Frontier Foundation (EFF). Teliasonera toimii useassa reformoinnin kodemaassa. Vuonna 2015 Uppdrag granskning -ohjelma paljasti Azerbajdzjanilaisen tutkivan lehtimiehen Khadija Ismayilovan tulleen vangituksi paljastettuaan Teliasoneran ja Azerbajdzjanin diktatuurisen valtionjohdon yhteydet.

Telisonera auttaa lehtimiehien, ammattiliittojen sekä poliittisen opposition televakoilussa muunmuassa Valkovenäjällä, Uzbekistanissa, Azerbaijanissa, Tajikistanissa, Georgiassa ja Kazakhstanissa.

Reformoidut ja reformoinnin kohteet

- Eesti
- Latvia
- Liettua
- Valkovenäjä
- Puola
- Ukraina
- Slovakia
- Moldova
- Romania
- Serbia
- Bosina ja Herzegovina
- Kroatia
- Unnkari
- Slovenia
- Kosovo
- Kreikka
- Turkki
- Georgia
- Uzbekistan
- Tajikistan
- Kazakhstan
- Armenia
- Azerbajan

Yllä ei ole kaikki reformoinnin kohdemaat.

Tilanne kiristyy useassa EaP:hen yhdistetyssä maassa

Iltasanomien mukaan 20.02.2017, Viime vuonna marraskuun alkupuolella 600 000 asukkaan Länsi-Balkkanilla sijaitsevasta Montenegrosta alkoi kuulua väitteitä siitä, että lokakuun parlamenttivaalien yhteydessä venäläisjohtoinen ryhmä olisi suunnitellut maan hallituksen kaatamista. Erikoissyyttäjä Milivoje Katnicin mukaan todisteita venäläisten osallistumisesta operaatioon ei ole.

Sama reformaatiofromaatti kuin esimerkiksi Ukrainassa, jossa NATO ja Venäjä asetetaan vastakkain ja Kansa jakautuu Itäiseen ja Läntiseen kaikkine muine seuraamuksineen.


Iltasanomien mukaan 10.02.2017, Valkovenäjän tilanne on pahentunut. Valkovenäjä kuuluu Euroopan Unionin tukeman Eastern Partnershipin (EaP) reformoinnin kohdemaihin joka on syy maan tämänhetkiseen epävakauteen.

Tilanne Valkovenäjällä on lähestulkoot samanlainen kuin Ukrainassa ennen levottomuuksien puhkeamista. Missä maassa tahansa Eastern Partnership (EaP) on läsnä, maassa voidaan ennakoida poliittista epävakautta. Sen jatkumo on kansallinen epävakaus, jonka jatkumo on sisällissota ja Venäjän väliin tulo - jota propagandassa niin kuin kaikkien muidenkin maiden kohdalla esitetään; "Venäjä hyökkäsi Valkovenäjälle".


08.02.2017 : Turkin vallankaappausyritys heinäkuussa 2016 oli Turkin armeijan tekemä sotilaallinen operaatio Ankarassa ja Istanbulissa. Vallankaappauksen epäonnistuttua presidentti Recep Tayyip Erdogan käski pidättää tuhansia tuomareita ja syyttäjiä. Kaikenkaikkiaan noin 41 000 on pidätetty tai vangittu, noin 100 000 on saanut potkut työstään. Poikkeustila ja poikkeuslait ovat vielä voimassa. Turkki kuuluu Eastern Partnershipin (EaP) reformointiohjelman kohdemaihin.


07.02.2017 : Reuters raportoi mielenosoituksista Romaniassa. Sunnuntaina noin 250.000 henkilöä osoitti mieltään Bukarestissa. Maanantaina huomat-
tavasti vähemmän - noin 25.000. Ihmiset kokoontuivat valtion virastojen eteen Bukarestissa vaatimaan pääministeri Sorin Grindeanun (SD) eroa ja uusia vaaleja.

Mielenosoituksen taustalla on korruptiolaki joka olisi lyhentänyt tuomioita vallan väärinkäytöstä, vankeusrangaistukseen tuomittais vain yli 44000 euron summista. Romania kuuluu Eastern Partnershipin (EaP) reformointiohjelman kohdemaihin.

Reformoinnin kohdemaa Suomi

- Alunperin Suomalainen Sonera Oyj liitettiin osaksi Ruotsalaista Teliaa vuonna 2002 joka mahdollisti Suomalaisten lehtimiehien, ammattiliittojen sekä poliittisen opposition televakoilun samalla tavalla niin kuin muissa reformoinnin kohdemaissa. TeliaSonera on muuttanut nimensä Telia Company AB;ksi.

- Vuonna 2014 Ulkoministeri Erkki Tuomioja vahvisti epäilyt ulkoministeriön joutumisesta verkkovakoilluksi ja kertoi, että vakoilu havaittiin kevättalvella 2013.

Wikipedian mukaan Telian muita operaattoreita ovat

Roshan, Afganistan
Azercell, Azerbaijan
Star-Cell, Kambodja
Yoigo, Espanja
Geocell, Georgia
Kcell, Kazakstan
LMT, Latvia
Amigo, Latvia
Okarte, Latvia
Omnitel, Liettua
Ezys, Liettua
TEO, Liettua
MegaFon, Venäjä
Moldcell, Moldova
Ncell, Nepal
NetCom, Norja
NextGenTel, Norja
Halebop, Ruotsi
Tele Finland, Suomi
Tcell, Tadjikistan
Call me, Tanska
DLG Tele, Tanska
Telia, Viro
Diil, Viro
Turkcell, Turkki
Ucell, Uzbekistan

- Suomessa lehdistö herätti kohua (kiihkoa) kertomalla kuinka "Venäjä on uhka ja hyökkää naapurimaihin", "Venäläiset kesämökin omistajat ovat vihreitä miehiä", "Pimeitä venäläiskoneita Suomessa", "Venäjä voi milloin tahansa hyökätä Suomeen", sekä kaikki muut Ruotsin hallituksen, sotilaallisen johdon ja asiantuntijoiden kohua/kiihkoa herättävät skenariot mukaan lukien. Jopa Venäläisia kesämökkiläisiä epäiltiin salaisiksi agenteiksi. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö puuttui kiihotukseen Venäjää vastaan jonka jälkeen tilanne rauhoittui. Kiihotus ei onnistunut. Mitä seuraavaksi?

- Seuraavaksi Ruotsista lähetetiin 15000 pakolaista Suomeen Dublinin sopimuksen ja lain vastaisesti kaikkine seuraamuksineen ja kustan-
nuksineen Suomelle; Noin 1,5 - 2 miljardia Euroa.

Ruotsin hallituksen, sotilaallisen johdon sekä asiontuntijoiden mukaan "Venäjä voi hyökätä Suomeen milloin tahansa". Että lähettää pakolaisia Suomeen jonne "Venäjä voi hyökätä milloin tahansa" on niin Suomalaisten kuin Suomeen lähetettyjen pakolaisten ihmisoikeuksien loukkaamista. Sekään ei saanut Suomea sekaisin.

Mitä Seuraavaksi?

15.04.2015 : Presidentti Sauli Niinistö varoitti Suomen ja Venäjän suhteiden tarkoituksellisesta heikentämisestä. Naapuruus on joka sään tosiseikka, josta on huolehdittava niillä tavoin kuin se on mahdollista. Suomen ja Venäjän suhteet erityisesti talouden saralla eivät ole immuuneja laajempien jännitteiden seuraamuksille. Kenenkään etua ei kuitenkaan palvelisi, jos suhteita Venäjään ryhdyttäisiin tarkoituksellisesti rapauttamaan. Presidentti Niinistö ei tarkemmin täsmentänyt, ovatko Suomessa jotkut henkilöt ryhtyneet Venäjä-suhteita rapauttamaan vai ei.

Miten on jos tuon "Venäjä":n korvaa "USA":lla?

Yhteiskunnallinen media

Voit suositella tai jakaa mielipiteitämme Facebookissa.

ainutlaatuista osumaa 01.01.2015 saakka.

Tue toimintaamme

Voit tukea toimintaamme mainostamalla sivustollamme.

Osoite:http://www.mielipiteemme.fi
S-posti:info@mielipiteemme.fi
Yhteistyö:Yhteistyö -kaavake

Yhteystiedot

Lähetä palautetta sivuston sisällöstä tai ehdota arviointia jostain asiasta.

Osoite:http://www.mielipiteemme.fi
S-posti:info@mielipiteemme.fi
Palaute:Palautetta -kaavake